torstai 14. huhtikuuta 2016

DIY Superhelppo Rimpsumekko

Mekkomaniaa!

Lapsenlapseni tuli koulusta luokseni ja jo kaukaa näin miten hän viipotti täyspitkä musta flamencohame päällään. Arvasin heti, että aamulla oli Nti Kesäheinä saanut (=kiukutellut) valita vaatteet päälleen itse.
Luokseni tultuaan hän valitsi Vimman uutuuskankaan ja sanoi, tästä minulle pitkä rimpsumekko!
Halusin samasta kankaasta myös itselleni legginsit ( niitä ei ole koskaan liikaa...vai onko? ), joten heitin kysymyksen fb:n ompeluaiheiseen ryhmään, miten tehdä hulmuavahelmainen hame, jos ole kangasta kokokellohameeseen?
Vastaus tuli heti : rimpsumekko, jossa suikaleita ommellaan toinen toisensa jälkeen rypytettynä...hirveä homma ajattelin. Googlettelin ja löysin loistavan ohjeen Täältä Mikunblogi. Muokkasin ja tarkensin hiukan ja tein oman "step-by-step" ohjeen, joka löytyy postauksen loppupuolella.
Minä.... HURAHDIN. Olen nyt jo tehnyt kolme hametta aika pienistäkin jämäkangaspaloista ja siihen tämä on mielestäni LOISTAVA idea!

Tässä ensimmäinen, Luminan toivekankaasta, liki täyspitkänä:


Ja tässä nro2, Noshin jämäpaloista:


Ja tässä nro 3, sekin Noshin jämäpaloista:


Ja kaikki kolme, mekot lyhenivät,kun kankaspalat hupenivat.



DIY

Tähän kannattaa lopettaa,jos ei halua tutustua todelliseen "step-by-step" ohjeeseen tästä mekosta. Itse aikanaan aloittelevana ompelijana olin todella kiitollinen tarkoista ja yksinkertaisista ohjeista, joten tässäpä sitä nyt yrittää olla sellainen.


Varaa mieluisia kangaspaloja. Hauska voisi tulla myös ihan sekalaisista kankaista - todellinen  tilkkumekko :) Itselläni oli alkuun visio näistä...   Tarvitset myös leikkuualustan ja rullaleikkurin...tai ainakin ne helpottavat huomattavasti.  


Seuraavaksi leikkaa niistä Sinulle mieluisen levyisiä "soiroja". Itse leikkasin ylimmän palan n. 15cm, seuraavan 15 cm ja osan 10 cm, vähän kankaan määrästä riippuen.



Kappas, visioni oli jo tässä muuttunut. Mukana onkin musta helmarimpsu. Nyt on suikaleet leikattu ja seuraavaksi ne saumuroidaan yhteen. Kahdessa ensimmäisessä mekossa saumuroin kaikki soirot yhteen, tässä viimeisessä yritin saada eri kerrokset eri väreillä, joten  surautin ainoastaan samanväriset yhteen.


Loistavaa! Nyt on suikaleet yhdessä.



Senjälkeen otat ylimmän kappaleen ja seuraavaksi tulevan. Laitat ne oikeat puolet vastakkain ja mekon ylimmän (lantiokappale) kappaleen päälle. Saumuroit kappaleet yhteen reippaasti ylintä (lannekappaletta) venyttäen. Tsot Tsot! Älä venytä alimmaista!

Jihhuu! Nips, naps. Ensimmäinen kerros valmis. Jatkat samaa rataa: laitat kolmannen rivin ja toisen rivin kappaleet yhteen ja taas toisen kerroksen kappale päälle. Sama juttu, venytät päällimmäistä soiroa, et alimmaista lainkaan! Surrurr...


Uskomatonta- muutama minuutti ja hamonen on miltei valmis <3


Jaa...jo näissä minuuteissa muutin taas mieltäni. Ei mustaa sittenkään rimpsuksi, kun tätä salmiakkiakin oli vielä jäänyt pikkusoirot, jotka leikkelin vielä puoliksi...riittääköhän...pikkasen tulee rimpsuihin sekaväriä - who cares :)


Rimpsu laitetaan taas viimeisen rivin päälle kuvan osoittamalla tavalla ja taas niin, että viimeisin yhteenommeltava osa jää alle ja päälläolevaa venytetään. Surrurrrr....


APUA! Minäkö tämän tein? Ihana !


Rimpsu ei ehkä asetu aivan kauniisti, joten rimpsun päälle tikkaus. Itse surautin peitetikkikoneella (jonka kanssa olemme juuri nyt kaverit), kaksoistikki tai suorakin tähän käy...varmasti.


Siellä se keikkuu, helmarimpsu. Tässä välissä surautat takasauman kiinni. Srrrr!


Vyötärökuminauha, jonja minä ompelen näin. Kuminauha ensin yhteen renkaaksi, jonka jälkeen surautan sen saumurilla kankaan nurjalle.



Oho! Surautinpa sutjakkaasti :)


Käännän kierroksen sisäpuolelle.


Ja peitetiikkikoneella tai kaksoisneulalla kuminauha kiinni.


Mä en kestä! Ei ole totta! Se on valmis ja niin söpö. Näitä voi tulla vielä neljäskin...sellainen tilkkutäkkimalli...olisipa itsellä pikkasen kapeammat lantiot, niin tekisin itselleni :)



Otan mielelläni palautetta ohjeesta ja näkisin valmiita, jos joku niihin hurahtaa yhtä lujaa kuin allekirjoittanut :)

AURINKO PAISTAA VOISIKO ELÄMÄ IHANAMPAA OLLA?

Helena

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Ola Amigos! Kangaslakko ja kuinkas siinä kävikään....

Hei vaan kaikki!

Tähän päättyi blogihiljaisuus ja ihastuttava 2kk Kanarian saarilla ja koiratarhalla on ohi. Paljon elämyksiä, valoa, iloa ja ihastuttavia ihmisiä <3

Kotiin tullessa päätin olla ostamatta kankaita. Päätin siis oikeasti ommella ENSIN kaikki nykyiset kankaat.
Ensimmäisenä saumurin alle pääsi lapsenlapsen hylkäämä glittercollege, joka kuulemma tuntuu kurjalta. Kangasta riitti juuri ja juuri etukappaleeseen...hihat kahdesta palasta ja takakappale eri kankaasta. Joku juju piti keksiä....

Etukappaleeseen tähti kankaan nurjalla puolella.


Myös hihoihin laitoin kangasta molemmin päin.


Kaikki resorit kankaan nurjalla ja yllättävää, onnistui!


Kaikki kuvien vaatteet on näemmä vähän rypyssä :/ Ne lähtivät heti käyttöön! Ihan lemppari tuli!


Seuraavaksi paininjalan alle pääsi lempikuosini Pojut, jota tuli Pehemiälle juuri ennen matkaani. Täällähän on kylmä...joten vähän pidempi college, kaavana muokattu Ehta.




Tähän sitten loppuikin kangaskaapin tyhjennys...josta en toki syytä itseäni, vaan Vimman Pop Up kauppaa. Lähdin kahtena päivänä hakemaan Vimman Blurri-kuosia...sitä ei ollut, mutta mukaan tarttui ihan väkisin muita Vimman kuoseja <3



Vimman harmaa/hopea trikoopalan ehdin jo surauttaa paituliksi ja leggareiksi. Kovasti pohdin lettikuosia...sopii hyvin mielestäni  lastenvaatteisiin, leggareihin ja yksinkertaisiin graafisiin malleihin aikuisilla. ..



Nämäkin olleet jo kovassa käytössä.Tykkään.

Vielä muutama kuva reissusta. Muistakaa, jos olette hankkimassa koiraa tai haluatte tukea koiratarhoja ottamalla kummikoiran itsellenne - yhteys minuun ja homma hoituu.

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa <3



Lucas syöpyi sydämeeni <3 NIIN ihastuttava luonne!



Tällä kertaa oli vähän isompi vesseli Calvin, joka vedettyään minua helteellä perässään - väsähti totaalisti...ei liikkunut mihinkään :)


Ei hätää..koiratarhalla työskentelevä mies nappasi koiran syliin ja kantoi "pikkuruisen" takaisin tarhalle. Kyllä minulla yksi, jos toinenkin kyynel vierähti, kun hän sanoi : "They are all my babies" <3

Näillä ihmisillä on NIIN suuri sydän ja he tekevät niin pyytettä työtä hylättyjen koirien hyväksi...ikävä jää...



Koiratarhoilla Espanjassa omaa kotia odottelee valtava määrä toinen toistaan ihastuttavampia koiria. Pentuja, jo aikuisia, koiravanhuksia, isoja pieniä, lyhytkarvaisia, pitkäkarvaisia...You just name it.


Tämä söpöliini 3-vuotias podencopoika Tito matkasi kanssani Suomeen. Yhden yön jälkeen oli jo vaikea hänestä erota, mutta Tito jatkoi matkaa uuteen kotiin.


Mikäli kiinnostuit koirista, saat minuun yhteyden kommentoimalla blogiin <3
Tervetuloa uudet lukijat ja aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!